Uutuusteos esittelee muistitiedon näkökulmia lapsuuden ja nuoruuden historiaan

30.09.2022

Kaisa Vehkalahti ja Essi Jouhki esittelevät uutuusjulkaisussa Muistitietotutkimuksen paikka - Teoriat, käytännöt ja muutos (SKS 2022), millaisen näkökulman muistitietoaineistot ja -menetelmät avaavat lapsuuden ja nuoruuden historiaan.

Muistitietotutkimuksen paikka on kattava perusteos, joka esittelee muistitietotutkimuksen historiaa ja nykypäivää sekä merkitystä yhteiskunnassa. Teoksessa eri tieteenaloja edustavat kirjoittajat lähestyvät muistitietotutkimuksen teorioita, menetelmiä ja aineistoja monipuolisten, omiin tutkimuksiinsa pohjautuvien tapausesimerkkien kautta. Vehkalahti ja Jouhki esittelevät artikkelissaan erilaisten muistelun tuloksena syntyneiden aineistojen luonnetta ja erityispiirteitä, sekä tapoja, joilla muistitietoa voidaan hyödyntää historiantutkimuksessa.

Vehkalahti ja Jouhki korostavat, että lapsuuden ja nuoruuden historian näkökulmasta on keskeistä kiinnittää huomiota siihen, miten aikuisen puheessa lapsuudestaan on samanaikaisesti läsnä useita ajan kerroksia:

"Mennyt lapsuus, kerrontahetken nykyisyys ja edessä oleva tulevaisuus vaikuttavat kaikki siihen, mitä ja miten kerromme menneisyydestä", Vehkalahti kertoo. 

Kerrontaa voivat leimata esimerkiksi pyrkimys hakea selityksiä omalle myöhemmälle elämänkululle, sekä positiivisille että negatiivisille elämänkäänteille. Myös pyrkimys siirtää tietoa menneisyydestä eteenpäin - jopa opettaa tulevia sukupolvia - motivoi usein lapsuuden ja nuoruuden muistelua. Koska muistelua tehdään aina kerrontahetken ajasta käsin, tulkintoja värittää myös tietoisuus nykyhetken lapsuudesta ja nuoruudesta, kuten kasvatuksessa tai koulutuksessa tapahtuneista muutoksista, joita vasten kertomus menneen ajan lapsuudesta ja nuoruudesta tuotetaan. Tällöin menneisyyden lapsuus voi näyttäytyä 'menetettynä kulta-aikana', mutta yhtä hyvin myös puutteen ja kurjuuden aikana.

Vehkalahti ja Jouhki muistuttavatkin, että muistitieto ei avaa suoraa väylää menneisyyden lasten ja nuorten maailmaan 'sellaisena kuin se joskus oli'. Sen sijaan muistitieto tarjoaa korvaamattoman mahdollisuuden pohtia, millaisia merkityksiä ihmiset antavat lapsuuden ja nuoruuden kokemuksille osana elämänkaartaan.

"Tästä näkökulmasta ei ole aina olennaista kysyä, onko esimerkiksi jokin tarina täsmälleen totta -  yhtä tärkeää on kysyä, miksi tarina on kerrottu juuri näin, mitä se kertoo ", Jouhki huomauttaa.

Muistitietoaineistot tarjoavatkin mahdollisuuden lähestyä lasten ja nuorten historiaa esimerkiksi  kuten arjen historian, tunteiden historian tai kokemushistorian näkökulmista.

Muistitietotutkimuksen paikka on kokonaisuudessaan vapaasti luettavissa SKS:n avoimissa verkkojulkaisuissa: https://oa.finlit.fi/

Julkaisutiedot: Kaisa Vehkalahti & Essi Jouhki (2022) Lapsuuden ja nuoruuden historian näkökulmia muistitietotutkimukseen. Teoksessa Muistitietotutkimuksen paikka - Teoriat, käytännöt ja muutos. Toim. Ulla Savolainen & Riikka Taavetti. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1478. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 366-391.