Kuvia ja tarinoita aikakapseliin – Hankkeen työpajat alkoivat

01.11.2021

Monitieteellisen Minun maaseutuni -hankkeen ydin on tarkastella ja hyödyntää erilaisia tutkimusmetodeja- ja aineistoja. Hankkeessa järjestetään muun muassa eri-ikäisille suunnattuja toiminnallisia muistityöpajoja, joissa kokeillaan muistitietoaineistojen sekä visuaalisten aineistojen luomista eri tavoin.

Järjestimme ensimmäisen lapsiperheille suunnatun työpajan etelän syyslomaviikolla 19.10.2021 Suomen maatalousmuseo Sarassa Loimaalla. Sarka-museo toimii Minun maaseutuni -hankkeen pääyhteistyökumppanina. Vuoden museoksi 2021 valittu valtakunnallinen maatalousalan vastuumuseo loikin oivat puitteet työpajallemme. Aikakapselityöpaja myös solahti mukavasti osaksi museon muuta syyslomaohjelmaa.

Kuva: Päivi Paija
Kuva: Päivi Paija

Ensimmäisessä työpajassa rakennettiin yhdessä virtuaalista aikakapselia, jonne tallennettiin perheiden maaseutuaiheisia valokuvia ja tarinoita. Työpajassa jokainen perhe valitsi esimerkiksi puhelimeltaan kuvan, jonka paikan, tunnelman tai muiston maaseudusta perhe halusi tallentaa tulevaisuuteen.

Työpajaan osallistui erilaisia perheitä. Osa kävijöistä tuli varta vasten työpajaan mietityn kuvan kanssa ja osa poikkesi työpajassa museovierailun yhteydessä. Tänä päivänä kamerat kulkevat puhelimissa mukana kaikkialla, joten kuvia on helppo ottaa. Monella olikin runsaasti kuvia, joista valita. Osa työpajalaisista oli valinnut etukäteen tietyn kuvan tai jopa käynyt ottamassa kuvan tärkeästä paikasta.

Hyvin monet työpajaan osallistuneista lapsista oli syysloman vietossa isovanhempien luona lähiseudulla. Museoon oli lähdetty yleensä äidin, isän tai useamman sukupolven voimin. Monet lapset asuivat kaupungeissa, mutta viettivät syyslomaa nyt maaseudulla. Tämä tarjosikin hyvän näkökulman, kun lapset saattoivat vertailla kotia kaupungissa ja mummolaa maaseudulla. Lapset kuvasit, miten arjen toimet ja maisemat poikkesivat toisistaan. Maaseutu tarjosi lapsille myös erilaisia aistikokemuksia. Lapset esimerkiksi kuvasivat maaseudun tuoksuja sekä tilantuntua. He myös kertoivat, miten maaseudun esinemaailma on erilainen kuin kaupungeissa. Maalla voi tehdä myös asioita, joihin kaupungeissa ei ole juuri mahdollisuuksia, kuten päästä traktorin kyytiin. Maaseutu näyttäytyi lasten tarinoissa myös ihmisen kautta. Siellä asuu isovanhempia ja muita sukulaisia.

Maaseudun ja kaupungin määrittely ei ole aina helppoa vaan se on myös subjektiivinen kokemus. Työpaja muistutti jälleen, että maaseutuja on myös monenlaisia. Espoolaislapset kokivat olevansa enemmän maalaisia kuin kaupunkilaisia, vaikka he asuvat Suomen toiseksi suurimmassa kaupungissa, koska heidän elinympäristönsä on hyvin maaseutumainen.

Perheiden valitsemat kuvat ovat tuokiokuvia tärkeistä maaseudun paikoista; mummolasta, nuotion ääreltä laavulta, perheen yhteiseltä kesäretkeltä kansallispuistosta. Sellaisia pieniä hyviä hetkiä, jotka koettiin tärkeiksi säilyttää tulevaisuuteen tästä ajasta. Kuvat olivat sellaisia, joista perheille tuli hyvä olo. Perheelle tärkeään hetkeen ja paikkaan saattoi kuvan kautta palata.

Työpajassa lapset saivat myös piirtää maaseudun tärkeistä paikoista ja samalla kertoa niistä tutkijalle. Piirtämisen kautta monelle lapselle olikin ehkä helpompaa sanoittaa maaseudun tärkeitä asioita. Piirtäessään he hallitsivat tilannetta; mitä he piirtäisivät ja kertoisivat. Työpajaan tuotuja kuvia perheet olivat ottaneet ja miettineet yhdessä, mutta kuvien ottamisessa, valinnassa ja lähettämisessä aikuisilla oli kuitenkin päävastuu. Osa aikuisista teki kuvavalinnan itsenäisesti ja lapset halusivat mieluummin osallistua piirtämällä kuin kertomalla kuvista. Aikakapselityöpajaan osallistuneet lapset olivat niin nuoria, että heillä ei ollut vielä omia puhelimia tai ne oli jätetty esim. mummolaan museovierailun ajaksi.

Aikakapselityöpaja oli hauska niin meille tutkijoille kuin siihen osallistuneille. Se oli kiinnostava metodinen kokeilu, jolla saimme tallennettua pieniä erilaisten perheiden haastatteluja, kuvia ja piirroksia tarinoineen. Työpaja toi esille eri-ikäisten pohdintaa maaseudusta ja kaupungeista. Miten lapset, vanhemmat ja isovanhemmat kokevat maaseudun.

Tästä on hyvä jatkaa aineiston analysointia ja myös pohtia, miten se suhteutuu muihin käyttämiimme aineistoihin sekä suunnitella tulevia työpajoja. Työpajassa aikakapseliin ladatut kuvat tarinoineen tallennetaan pysyvästi Sarka-museon kokoelmiin.

Maria, etnologi ja tutkijatohtori