Keruun satona kuvauksia maaseudun arjesta

14.02.2022

Tutkimushankkeemme järjesti yhdessä Suomen Maatalousmuseo Saran kanssa Minun maaseutuni -keruun, jossa ihmisiä pyydettiin kirjoittamaan maaseutuun liittyvistä muistoista sekä siitä, mitä maaseutu heille tänä päivänä merkitsee. Vuoden 2021 lopussa päättyneeseen keruuseen lähetti tekstejä 121 kirjoittajaa. Kiitos kaikille osallistujille! Suurin osallistujaryhmä olivat 1940-1950-luvuilla syntyneet naiset. Monet kirjoittajat lähettivät useampia tekstejä. 

Kuva: Liminka 1970-luku. Helena Vähäsöyrinki. Suomen maatalousmuseo Sarka.
Kuva: Liminka 1970-luku. Helena Vähäsöyrinki. Suomen maatalousmuseo Sarka.

Kirjoituksissaan ihmiset kuvaavat lapsuutensa ja nuoruutensa maaseutua, mutta myös siinä tapahtuneita muutoksia. Moni päättää tekstinsä pohdintaan suhteestaan nykyajan maaseutuun. Keruuseen osallistuttiin niin maaseudulta kuin kaupungeistakin. Kokemukset maaseudusta ovat moninaisia. Mukaan mahtuu iloa, ylpeyttä, nostalgiaa, mutta myös huolta ja ankaraa työntekoa. Seuraavaksi ryhdymme tarkemmin analysoimaan näitä kirjoituksia. Tutkimushankkeen päättyessä tekstit tallennetaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoon.

Talvella tuli hiihdettyä, kun oli hiihtokilpailut kansakoulussa, edellisenä iltana sukset tervattiin ja ne kuivuivat siinä uunin vieressä yön. Ei ollut muita suksivoiteita. Välillä taidettiin laittaa kynttilää keskikohtaan, että luisto olisi parempi.

Keruussa pyydettiin osallistujia lähettämään myös maaseutuaiheisia valokuvia. Niitä lähetettiin yhteensä 68 tarinoineen, mutta kuvien määrä vielä nousee, sillä osa lähettäjistä on pyytänyt lisäaikaa. Lähetetyt kuvat kertovat maaseudusta ennen ja nyt. Niissä korostuvat maalaismaisemat, työnteko, ihmisten kokoontuminen yhteen sekä erilaiset juhlat. Vanhimmat kuvat ovat aivan 1900-luvun alusta, uusimmat on otettu keruuaikana vuonna 2021. Kuvat tallennetaan pysyvästi Suomen maatalousmuseo Saran kokoelmiin. Tällä hetkellä menossa on kuvien digitointi, sillä kaikkia kuvia ei ole lähetetty sähköisesti sekä kuvien luettelointi Sarka-museon kokoelmiin. Myös kuvien analysointi on aloitettu.

Mieltä painaa yhä jatkuva maaseudun tyhjeneminen ja se että käytännössä hyväkuntoisetkin rakennukset ovat arvottomia, saati sitten huonokuntoiset, kuten meidän, jos ne ovat väärässä paikassa.

Sarka-museon kotisivuilla olleella keruulomakkeella halukkaat saivat ilmoittautua myös tutkijoiden haastateltaviksi. Tämä osoittautui hyvin suosituksi vaihtoehdoksi, sillä lähes sata ihmistä eri puolilta Suomea toivoi tulevansa haastatelluksi. Haastattelut aloitettiin vuoden 2021 lopussa ja ne jatkuvat vuoden 2022 ajan. Haastatteluja pyritään tekemään kasvokkain, mutta niitä toteutetaan myös etä- ja puhelinhaastatteluina. Aivan kaikkia ilmoittautuneita ei voida suuren määrän vuoksi haastatella. Litteroidut haastattelut tallennetaan hankkeen päättyessä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraan. Tällä hetkellä hankkeemme tutkijat tekevät aktiivisesti haastatteluja eri puolilla Suomea.

Tekstilainaukset ovat keruuseen saapuneista kirjoituksista. Myös kuvat ovat keruuseen lähetettyjä. Maaseutuaiheisia kuvia voi edelleen lähettää osoitteeseen maria.a.vanha-simila@jyu.fi

Kuva: Kemiö 1930-luku. Suomen maatalousmuseo Sarka.
Kuva: Kemiö 1930-luku. Suomen maatalousmuseo Sarka.

Maria, etnologi ja tutkijatohtori