Monitieteellisen Minun maaseutuni -hankkeen ydin on
tarkastella ja hyödyntää erilaisia tutkimusmetodeja- ja aineistoja. Hankkeessa
järjestetään muun muassa eri-ikäisille suunnattuja toiminnallisia
muistityöpajoja, joissa kokeillaan muistitietoaineistojen sekä visuaalisten
aineistojen luomista eri tavoin.

Järjestimme ensimmäisen lapsiperheille suunnatun työpajan etelän
syyslomaviikolla 19.10.2021 Suomen maatalousmuseo Sarassa Loimaalla.
Sarka-museo toimii Minun maaseutuni -hankkeen pääyhteistyökumppanina. Vuoden
museoksi 2021 valittu valtakunnallinen maatalousalan vastuumuseo loikin oivat
puitteet työpajallemme. Aikakapselityöpaja myös solahti mukavasti osaksi museon
muuta syyslomaohjelmaa.

Ensimmäisessä työpajassa rakennettiin yhdessä virtuaalista
aikakapselia, jonne tallennettiin perheiden maaseutuaiheisia valokuvia ja tarinoita.
Työpajassa jokainen perhe valitsi esimerkiksi puhelimeltaan kuvan, jonka
paikan, tunnelman tai muiston maaseudusta perhe halusi tallentaa
tulevaisuuteen.

Työpajaan osallistui erilaisia perheitä. Osa kävijöistä tuli
varta vasten työpajaan mietityn kuvan kanssa ja osa poikkesi työpajassa
museovierailun yhteydessä. Tänä päivänä kamerat kulkevat puhelimissa mukana
kaikkialla, joten kuvia on helppo ottaa. Monella olikin runsaasti kuvia, joista
valita. Osa työpajalaisista oli valinnut etukäteen tietyn kuvan tai jopa käynyt
ottamassa kuvan tärkeästä paikasta.

Hyvin monet työpajaan osallistuneista lapsista oli syysloman
vietossa isovanhempien luona lähiseudulla. Museoon oli lähdetty yleensä äidin,
isän tai useamman sukupolven voimin. Monet lapset asuivat kaupungeissa, mutta
viettivät syyslomaa nyt maaseudulla. Tämä tarjosikin hyvän näkökulman, kun lapset
saattoivat vertailla kotia kaupungissa ja mummolaa maaseudulla. Lapset kuvasit,
miten arjen toimet ja maisemat poikkesivat toisistaan. Maaseutu tarjosi
lapsille myös erilaisia aistikokemuksia. Lapset esimerkiksi kuvasivat maaseudun
tuoksuja sekä tilantuntua. He myös kertoivat, miten maaseudun esinemaailma on
erilainen kuin kaupungeissa. Maalla voi tehdä myös asioita, joihin kaupungeissa
ei ole juuri mahdollisuuksia, kuten päästä traktorin kyytiin. Maaseutu
näyttäytyi lasten tarinoissa myös ihmisen kautta. Siellä asuu isovanhempia ja
muita sukulaisia.

Maaseudun ja kaupungin määrittely ei ole aina helppoa vaan
se on myös subjektiivinen kokemus. Työpaja muistutti jälleen, että maaseutuja
on myös monenlaisia. Espoolaislapset kokivat olevansa enemmän maalaisia kuin
kaupunkilaisia, vaikka he asuvat Suomen toiseksi suurimmassa kaupungissa, koska
heidän elinympäristönsä on hyvin maaseutumainen.

Perheiden valitsemat kuvat ovat tuokiokuvia tärkeistä
maaseudun paikoista; mummolasta, nuotion ääreltä laavulta, perheen yhteiseltä
kesäretkeltä kansallispuistosta. Sellaisia pieniä hyviä hetkiä, jotka koettiin
tärkeiksi säilyttää tulevaisuuteen tästä ajasta. Kuvat olivat sellaisia, joista
perheille tuli hyvä olo. Perheelle tärkeään hetkeen ja paikkaan saattoi kuvan
kautta palata.

Työpajassa lapset saivat myös piirtää maaseudun tärkeistä
paikoista ja samalla kertoa niistä tutkijalle. Piirtämisen kautta monelle
lapselle olikin ehkä helpompaa sanoittaa maaseudun tärkeitä asioita. Piirtäessään
he hallitsivat tilannetta; mitä he piirtäisivät ja kertoisivat. Työpajaan
tuotuja kuvia perheet olivat ottaneet ja miettineet yhdessä, mutta kuvien
ottamisessa, valinnassa ja lähettämisessä aikuisilla oli kuitenkin päävastuu. Osa
aikuisista teki kuvavalinnan itsenäisesti ja lapset halusivat mieluummin osallistua
piirtämällä kuin kertomalla kuvista. Aikakapselityöpajaan osallistuneet lapset
olivat niin nuoria, että heillä ei ollut vielä omia puhelimia tai ne oli
jätetty esim. mummolaan museovierailun ajaksi.

Aikakapselityöpaja oli hauska niin meille tutkijoille kuin
siihen osallistuneille. Se oli kiinnostava metodinen kokeilu, jolla saimme tallennettua
pieniä erilaisten perheiden haastatteluja, kuvia ja piirroksia tarinoineen. Työpaja
toi esille eri-ikäisten pohdintaa maaseudusta ja kaupungeista. Miten lapset,
vanhemmat ja isovanhemmat kokevat maaseudun.

Tästä on hyvä jatkaa aineiston analysointia ja myös pohtia,
miten se suhteutuu muihin käyttämiimme aineistoihin sekä suunnitella tulevia
työpajoja. Työpajassa aikakapseliin ladatut kuvat tarinoineen tallennetaan
pysyvästi Sarka-museon kokoelmiin.

Maria, etnologi ja tutkijatohtori